Mestarijuoksija Hannes Kolehmainen
21.3.2012
 Hannes Kolehmaisen palkintonäyttely Kuopion museossa 22.3.2012 alkaen. |
Tänä vuonna Kuopion museossa juhlitaan Kuopiossa syntyneen ja kilpailu-uransa aloittaneen mestarijuoksija Hannes Kolehmaisen urheilusaavutuksia. Hannes voitti Tukholmassa sata vuotta sitten kestävyysjuoksussa Suomen yleisurheilun ensimmäiset olympiakisojen kultamitalit sekä pitkällä kilpaurallaan lisäksi paljon muita arvokkaimpia palkintoja. 22.3.2012–24.3.2013 Palkintokokoelma esillä Kuopion museossa Pohjois-Savon Urheilu ry. on deponoinut Kuopion kulttuurihistorialliselle museolle Hannes Kolehmaisen yhdistykselle lahjoittaman palkintokokoelman, joka on nyt näyttelyssä nähtävänä. Näyttelyyn liittyviä tapahtumia: la 5.5. Tukholman olympialaisista 100 vuotta klo 10.30 Kunniakäynti Hannes Kolehmaisen patsaalla MESTARIJUOKSIJA HANNES KOLEHMAINEN Juho Pietari ”Hannes” Kolehmainen syntyi Kuopiossa vuonna 1889 viisilapsiseen työläisperheeseen, jonka kaksi muutakin poikaa, Tatu ja Viljam, tuli kehittymään kansainvälisen tason kestävyysjuoksijoiksi. Nuorukaisena Hannes veljineen kilpaili ensin v. 1906 perustetun Kuopion Reippaan ja seuraavan vuoden lopulla aloittaneen Kuopion Riennon urheilijana mm. 110-metrin aitajuoksussa, korkeushypyssä, kolmiloikassa, kiekonheitossa ja maratonilla. Kestävyysjuoksu tuli kuitenkin jo Kuopiossa muurarina työskennelleen Hannes Kolehmaisen päälajiksi, ja valmentautumisessa hän kiinnitti erityistä huomiota juoksutekniikkaan, ravitsemukseen ja harjoittelun seurantaan. Viljam ja Hannes muuttivat kesäkuun 1909 alussa Helsinkiin, ja Hannes liittyi Helsingin Kisa-Veikkoihin ja tammikuussa 1912 Helsingin Jyryyn. Viidensissä kesäolympialaisissa, jotka pidettiin Tukholmassa vuonna 1912, Hannes Kolehmainen voitti kultamitalin 5000 metrin ja 10000 metrin juoksussa sekä maastojuoksussa (8 km). Lisäksi Suomen 3-miehinen maastojuoksujoukkue, johon Kolehmainen kuului, voitti hopeamitalin Tukholmassa. Olympiakulta 10000 m juoksussa oli Suomen yleisurheilun ensimmäinen kultamitali kautta aikain olympiakisoissa. Hannes rikkoi Tukholmassa myös 3 maailmanennätystä (10000 m: 31:20.8, 5000 m:14:36.6 ja 3000 m joukkuekilpailu 8:36.9). Syyskuussa 1912 Hannes Kolehmainen matkusti Yhdysvaltoihin jatkamaan juoksu-uraansa. Hän osallistui lukuisiin kilpailuihin Irish-American Athletic Clubin, Finnish-American AC:n ja Kaleva AC:n edustajana ja mestarijuoksijana pysyen kuitenkin amatööriurheilijana, joka työskenteli muurarina. New Yorkin legendaarinen Celtic Park Stadion oli yksi Hanneksen keskeisimpiä harjoittelu- ja kilpailuareenoja, mutta hän osallistui usein myös muualla Amerikan mantereella sekä Euroopassa järjestettyihin huippujuoksijoiden kilpailuihin. Hannes Kolehmainen osallistui vuonna 1920 Antwerpenin olympiakisojen maratonjuoksuun edustaen Suomea. ”The Smiling Finn (Hymyilevä Hannes)” voitti kilpailun (42,75 km) ajalla 2-32:25.8, joka oli amatöörijuoksijoiden maailmanennätys. Kesäkuussa 1921 hän palasi perheineen Suomeen asettuen Piikkiöön ja sitten kevättalvella 1924 Helsinkiin, missä hän liittyi vuosien jälkeen uudelleen Helsingin Kisa-Veikkoihin. Pariisin olympiakisojen 1924 maratonilla Kolehmainen joutui keskeyttämään, kun taas hänen harjoitus- ja kilpakumppaninsa Albin Stenroos voitti maratonkullan siinä kilpailussa. Kilpailu-uraansa Kolehmainen jatkoi vuoteen 1928 saakka. Helsingin olympiakisojen 1952 avajaisissa 19. pnä heinäkuuta suurjuoksija Paavo Nurmi toi olympiasoihdun stadionille, ja Hannes Kolehmainen sytytti olympiatulen stadionin torniin. Kuopion Väinölänniemelle on pystytetty vuonna 1953 kuvanveistäjä Heikki Konttisen veistämä Hannes Kolehmaisen patsas. |